Siinä missä edellinen blogimerkintäni on syntymästä, tämä on kuolemasta. Kiinnitin nimittäin huomiota toimittaja Jaakko Hautamäestä tehtyyn muistokirjoitukseen, joka kosketti. Vaikka en Jaakkoa tuntenut, iski minuun tietynlainen haikeus.
Hienoa muistokirjoituksessa oli mielestäni se, että asia sanottiin niin kuin se on. ”Kuoli nopeasti edenneeseen syöpään…” eikä vaikeaan sairauteen, kuten yleensä kliseisesti mainitaan. Syöpä on kuitenkin toiseksi yleisin kuolinsyy Suomessa, joten mitä sitä kaunistelemaan. Kaikki eivät taistelua syöpäläistä kohtaan voi voittaa, mutta ei se tee ihmisestä sen huonompaa.


Leave a Reply